keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

600s / KERROS


Siis tosiaan tämän Water´s edgen helmaosassa on tässä suurimmassa koossa 600s /kerros. On tässä nypyttämistä ja kuinka leveä "kellohame" tästä mahtaa tulla ? Periksi en anna. Jostakin syystä, vaikka  olen melkein  varma että tämä malli ei tule minulle sopimaan, haluan neuloa tämän jakun valmiiksi. Pidän tätä sitten vaikka kotona lukunuttuna jollei sitä muuten kehtaa missään käyttää. Eikös kaikilla rouvilla sellainen vaate kuulu garderoobissa olla ? Ainakin joskus ennen vanhaan muistan sellaisia vanhoja lehtikuvia nähneeni ja elokuvissa niitä näkyy kanssa. Minusta tulee siis hieno , klassinen vanhan ajan kotirouva jolla on asut kunnossa illallakin kun trikooyöpaidan päälle voin pukea lukunuttuni. Tämä pistää jo miettimään että pitäisikö sitä ruveta laihdutuskuurille jo pelkästään tämän takia. Hemmetinmoinen vaiva näissä neulomuksissa. Se vaan ei tunnu minun kropassani oikein onnistuvan kun on tuo liikkuminen sairauden takia niin vähäistä. Jokainen leipäpala minkä syön päätyy johonkin osaan kroppaa kun en saa sitä kulutettua pois. No en sitä kyllä kauheasti oikeasti murehdi. Kyllä sitä maailmassa muutakin mietittävää riittää kun tämä oma tomumaja. Sillä mennään mitä on annettu, ei siinä oikein muutakaan voi : ) Toivottakaa tsemppiä urkkaani, niin kyllä tämä vielä valmiiksi saadaan !

13 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Kiitos ideasta!
Minulla on puikoilla yksi neuletakki. En ole yhtään varma miten iso siitä tulee. Luultavimmin kuitenkin liian iso. Se sai nyt varasuunnitelman, jos siitä ei käyttötakkia tule. Se pääsee kotinutuksi.

amuk kirjoitti...

OLE HYVÄ VAIN :) MEISTÄHÄN TULEE TYYLIKKÄITÄ DAAMEJA LUKUNUTUISSAMME. NE OVAT KYLLÄ ITSEASIASSA IHAN HYVÄN TUNTUINEN IDEA. JOTAKIN LÄMMINTÄ KÄSIVARSILLE JA EI TARVITSE NIIN VAROA TUOTA KULUMISTA JA NUHRAANTUMISTA KUN EI SILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ KUN JAKKUA PIDETÄÄN KOTIOLOISSA.

Simpura kirjoitti...

No onpas siinä silmukoita kerrakseen, mutta kyllä se varmaan on vaivan väärtti :D

KahviKaneli kirjoitti...

Voi mahoton tuota sun tahtia!
Minusta olis ihana tulla vierihoitoon luoksesi jonkun neuleen kanssa, jossa ongelmia :D

amuk kirjoitti...

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta...

amuk kirjoitti...

No siinäpä meillä olisikin tiimi. Sinä voisit kysellä neulomisesta ja minä voisin kysellä virkkaamisesta. Haluaisin esim. virkata tuota Hexagon peittoa, mutta en tajua sen palojen yhdistämiskerrosta. Yhden bloggaamisen kautta tutuiksi tulleen käsityöihmisen kanssa meillä on jo tapaamisia käsitöiden merkeissä kun huomasimme olevamme naapureita. Blogien kautta tutustuttiin ja huomasimme oikeasti asuvamme noin 100m päässä toisistamme. Kyllä internetin maailma on vaan niin hauska ja yllättävä.Jos et pääse fyysisesti vierelle, niin kysele emaililla jos on jotakin missä voisin auttaa niin teen sen mielelläni. Jos vain osaan.

Kirsti kirjoitti...

Tsemppiä sinulle! Hyvä että et luovuta!
Väljyys voi olla mukavaakin. ,Tuo edellinenkin työsi laskeutui hienosti helmasta.
Kyllä ihminen saa olla sellainen kuin on! Nykyään tosin tuntuu, että tarvitsisi pyydellä anteeksi - niinkuin minä koen, että anteeks, kun joudutte katsomaan näitä mun liikakiloja.

amuk kirjoitti...

Kiitos<3 En aio luovuttaa. Tämä neule on jotenkin ihmeellisellä tavalla lumonnut minut. Minun on ihan pakko neuloa se valmiiksi että näen lopputuloksen. Henkimaailman juttuja :)Väljyys on mukavaa, mutta minulla taitaa tämän jakun alaosan kanssa olla sellaiset liehukkeet ympärilläni että oksat pois. Toivottavasti ne sitten tekevät vain tyttömäisen olon eikä typerän, mitä pelkään.Olen tosiaan vuosia kantanut näitä kilojani ja melkein kaikki turhamaisuus on karissut jo pois eli en mieti ulkonäköäni kovinkaan paljoa. Olen hyväksynyt asian. Liikkuminen tietysti helpottuisi jos olisi vähemmän kannettavaa, se olisi hyvä asia, mutta muuten kannan kiloni tyynesti. Se on totta mitä sanoit, jokainen saa olla ihan sellainen kun on ja anteeksipyydettävää ei todellakaan ole. Itse me kilomme kannamme ja muilla ei ole siihen sanomista :)

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä täältäkin. Loin muutama päivä sitten 770 silmukkaa tämän dropsin autumn flurries -tunikan helmaan ja tämän kokemuksen pohjalta voin kyllä ymmärtää tuskan. Onneksi tässä miun tapauksessa röyhelöhelma on lyhyt ja pääsen pian inhimillisille silmukkaluvuille.
Minna-Liisa

Susu kirjoitti...

No jopas on silmukoita! Kyllä sä niistä selviät kun koko päivän neulot:-)

amuk kirjoitti...

Oi kiitos. Loppu onneksi häämöttää jo helman osalta. On sinulla ollut laskeminen noiden silmukoiden luomisessa, huh. Miten ihmeessä pysyit laskuissa mukana. Minulla tuppaa aina ajatus harhailemaan luomisvaiheessa ja saan laskea aina silmukat uudestaan että tuli oikea määrä luotua. Kunnioitettava saavutus :)

amuk kirjoitti...

Kiitos yritän parhaani ja loppupuolella onneksi ollaan tuon loputtoman helman kohdalla. Sitten enää hihat ja viimeistelyt niin liehuke on valmis :)

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän ne laskettua sai, mutta sitä ei pirukaan voinut varmuudella sanoa että oliko ne kierteellä vai ei, kun aloin 80 senttisillä pyöröpuikoilla neulomaan ympyrää. Ihmeellinen onni oli matkassa ja onnistuin saamaan neuleen suoraan heti ensiyrityksellä (selvisi vasta n. 10 kerroksen jälkeen varmuudella). Mutta hienolta näyttää jo tuo siun neuleesi. Valmistuu hyvää vauhtia.