New York cardiganin itse kroppaosa tuli valmiiksi eilen ja toista hihaa neuloskelen tällä hetkellä. Kroppaosaan täytyy tosin vielä neuloa eteen pitsineulepaneelit, jotka ommellaan kiinni etureunaan jälkikäteen. Itse tähän takkiosaan en neulonut niin korkeaa pitsiosuutta kuin mallissa oli, vaan laitoin pitsiä vain n.20cm . Minulla on sen verran iso tuo peppupuoli että ajattelin jos tuo pitsi alkaisi jo ylempää se vai korostaisi tuota peppua enemmän. Tiedä häntä, mutta näin sen kuitenkin koin kotoisammaksi. Malli on kivan yksinkertainen neuloa ylhäältä alkaen (mitä rakastan) , mutta ainoa huolenaiheeni on miten saan nuo etupaneelit onnistumaan. Miten saan niistä juuri sopivan mittaiset ja miten tuo ompeleminen onnistuu siististi ? Haasteita on elämässä kohdattava ja toivottavasti lopputuloksesta tulee hyvä. Vähän hirvittää jos en saa sitä onnistumaan niin koko kroppaosan neulominen on ollut turhaa ja homma menee purkuun. Täytyy vain jostakin löytää sisäinen Paavo Väyrynen ja olla varma ettei epäonnistuminen ole mahdollista. Lankana tässä takissa on tuo Cascade wool 220 ja puikot ovat KnitPro Cubics 5mm. Permafrost on sivutyönä tuossa pyörimässä ja teen sitä aina välillä muutaman sakaran kerrallaan. Kuten ehkä muistatte sen reunapitsin väsääminen ei ole joutuisaa puuhaa. Lisäksi minun hermoni eivät kestäisi keskittyä pelkästään sen tekemiseen, täytyy olla jotakin joutuisammin edistyvää rinnalla.
6 kommenttia:
Ihanan näköistä!
Uskoisin reunuksen onnistuvan hienosti. Mulla olis käsittääkseni sopiva ompelutekniikka siihen, mutten kyllä selittää osaa, varmasti netistä löytyy monta hyvää tapaa...
Kaunista kaunista! Minä jään aina tuohon ihastuttavaan Viikarin kuvaan jumiin, kaveri on todella mainiossa asennossa :)
Voi Mammutti, kun pääsen siihen saakka voi olla että joudun pommittamaan sinua kysymyksilläni ja käyttämään asiantuntija-apuasi hyväkseni. Ihan hirvittää kun tuo ompeluhomma ei ole parhaita taitojani ollenkaan....
Oi kiitos Mari. Viikari on ollut aina oikea sydäntenmurskaaja ja hän on siitä tuskallisen tietoinen myös itsekin. Poseeraus on turhamaisen kaverin ammattitaitoa ja niin sitä turhamaisuutta. Kuvat pitää aina olla hurmaavia <3
Aivan ihanaa pitsineuletta ja miten kaunis väri!
Hyvä tuo rehukuvio, vähän erilainen.
Lähetä kommentti